Milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa

Sisaltovastaava Sopimusasiat 14. September 2025 | 0

Sairausajan palkka on suomalaisen työelämän perusjärjestely, jonka tarkoituksena on turvata tulot väliaikaisen sairauden aikana. Usein ensireaktiona on tiedustella, milloin työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Tämän artikkelin tavoitteena on avata tilannetta selkeästi, käydä läpi käytännön esimerkkejä, oikeudelliset raamit sekä antaa hyödyllisiä vinkkejä sekä sekä työntekijöille että työnantajille. Muista, että tarkat käytännöt voivat vaihdella tilanteen mukaan ja ajantasaiset ohjeet löytyvät Kelan sekä työsuhteiden virallisilta kanavilta.

Sairausajan palkan perusperiaatteet: miten järjestelmä toimii käytännössä

Sairausajan palkka on palkkaa, joka työnantaja maksaa työntekijän sairauden alusta lukien tietyn ajan. Yleisesti Suomessa on noudatettava sääntöä, jonka mukaan ensimmäiset arkipäivät sairauden havaitsemisesta maksetaan työnantajan kustannuksella. Tämän jälkeen sairauspäiväraha siirtyy Kelan vastuulle ja työnantaja voi hakea korvausta toimeentulon tukemiseksi. Tämän rakenteen tarkoituksena on tasapainottaa työntekijän toimeentulo sekä yrityksen taloudellinen kestävyys.

On tavallista, että työnantaja maksaa sairausajan palkan enintään tietyn ajan, joka katsotaan arkipäivien mukaan. Termiä “karenssi” käytetään kuvaamaan tätä odotusjaksoa; yleensä kyse on siitä, että palkkaa maksetaan tietyn määrän arkipäiviä ennen kuin Kela aloittaa sairauspäivärahan maksamisen. Karenssi voi vaihdella erilaisissa tilanteissa, kuten työsopimuksen ehdoissa tai lainsäädännön muutoksissa. Läpikäymämme käytännön ohjeet perustuvat yleisiin säädöksiin: työnantaja vastaa sairausajan palkan maksamisesta tietyn ajan sairauden alusta, ja tämän jälkeen tärkeä rooli siirtyy Kelalle.

Lisäksi on huomioitava, että sairausajan palkkaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja mahdolliset todistukset. Joissakin tapauksissa riittää, että työntekijä ilmoittaa sairaudestaan ja pysyy työkykyisenä tai jos sairaus pitkittyy, tarvitaan lääkärintodistus. Näistä käytännöistä sovitaan työsopimuksessa, työehtosopimuksessa sekä lainsäädännössä.

Alla olevat kohdat kuvaavat tilanteita, joissa yleisessä tapauksessa voidaan katsoa, että työnantajan ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että yksittäisen tapauksen lopullinen ratkaisu riippuu työsuhteen ehdoista, sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä siitä, miten työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kelan ohjeet tulkitaan kyseisessä tilanteessa.

Työsuhteen päättyminen sairauden aikana

Jos työntekijän työsuhde päättyy sairauden aikana, työnantaja ei yleensä ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa sairastumisesta johtuvilta päiviltä sopimuskauden päättymisen jälkeen. Tilanne riippuu siitä, millaisesta irtisanomisesta on kyse (esimerkiksi työsopimuksen päättyminen määräaikaisen sopimuksen päättyessä, irtisanominen tai työsuhteen purkaminen esim. tuotannollisista tai taloudellisista syistä). Mikäli työsuhde päättyy ennen sairastumisen alkamista tai heti alkuvaiheessa, sairausajan palkka ei jatku uuden sopimuskauden alussa, vaan korvausjärjestelyt ja mahdollinen sairauspäiväraha siirtyvät Kelan järjestelmiin. Tällaiset tilanteet ovat tavallisia, ja niiden käsittely kannattaa aloittaa luottamuksella sekä HR:n tai lakineuvojan kanssa.

On hyvä huomata, että jos työsopimus puretaan tai sitä ei enää jatketa juuri sairastumisen vuoksi, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa sairastamisen takia – mutta mahdolliset muut etuudet ja korvaukset voivat silti koskea työntekijää, riippuen tilanteesta sekä sovellettavasta lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta.

Ilmoitusvelvollisuus ja todistukset

Milloin milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa? Yksi yleisimmistä syistä on, ettei työntekijä ole noudattanut ilmoitusvelvollisuutta tai todistamisvelvoitetta. Suomessa työntekijän odotetaan ilmoittavan poissaolosta mahdollisimman pian ja yleensä viimeistään poissaolon alkamispäivänä. Jos ilmoitus myöhästyy tai poissaolosta ei ole tehty asianmukaista merkintää, työnantaja voi harkita, ettei sairausajan palkkaa makseta kyseiseltä ajalta tai että sen osuus vähennetään, kunnes tieto on saatu ja tilanne on selvitetty. Samoin, jos sairaus pitkittyy, tarvitaan lääkärintodistus, joka vahvistaa työntekijän työkyvyttömyyden ja oikeuttaa mahdollisen jatkopäivärahän käyttämisen.

Loma- ja muita poissaolotilanteita sairauden aikana

Jos työntekijä on sairauden aikana lisäksi esimerkiksi loma- tai vapaapäivän vaikutuksesta poissa, tilanne voi vaikuttaa siihen, kuinka sairausajan palkkaa maksetaan. Sairausajan palkka on tarkoitettu nimenomaan sairauden aikaisiin poissaoloihin, ja jos poissaolo on jo määrätty lomailun vuoksi, sairausajan palkasta voidaan joutua luopumaan niiden päivien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja voi todetusti soveltaa palkkauksen sääntöjä siten, että sitä ei makseta palkka-kirjauksissa lomajaksolta, mikäli se katsotaan lomaksi, jonka aikana työntekijä ei ole työkyvytön sairauden vuoksi. Tämä on tilannekohtaista ja riippuu sekä sopimuksista että käytännöistä.

Työntekijän vastuullisuus ja poikkeukselliset olosuhteet

Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kun työntekijä on aiheuttanut sairautensa tahallaan tai toistuvasti laiminlyö ilmoitusvelvollisuudesta, työnantaja voi alakohtaisesti arvioida sairausajan palkan maksamisen ehtoja. Tällaisten asioiden käsittely tapahtuu yleensä HR:n kanssa, ja usein noudatetaan sekä lainsäädäntöä että sovellettavaa työehtosopimusta. On tärkeää huomata, että tällaiset tapaukset vaativat huolellista todentamiskokonaisuutta sekä oikeudellista neuvontaa.

Ammatilliset käytännöt ja toimet: miten toimia käytännössä

Rakentaakseen selviä käytäntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta, tässä ovat olennaiset toimenpiteet ja suositukset, jotka auttavat välttämään epäselvyyksiä ja varmistavat, että milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa -tilanteet hoituvat sujuvasti:

Etukäteen sopimukset ja työehtosopimukset

Paras tapa varmistaa, milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa, on tarkistaa työsopimus, mahdolliset työehtosopimukset sekä mahdolliset henkilöstöpolitiikat. Niissä voidaan määritellä erityistilanteet, kuten karenssiajoitukset, oman työntekijän diagnoosien käsittelyt sekä ilmoitusvelvollisuudet. Hyvä käytäntö on tehdä näistä asioista kirjallinen ohjeistus ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, miten sairausloma- ja palkanmaksukäytännöt etenevät.

Rekisteröinti ja viestintä

Tehokas viestintä on avainasemassa. Työnantajan tulee kerätä ja tallentaa oikein kaikki tiedot sairauspoissaoloista, mukaan lukien poissaolon alkamispäivä, kestoarvio, lääkärintodistukset (jos niitä tarvitaan) sekä mahdolliset ilmoitukset takaisin töihin. Työntekijän on taas tärkeää ilmoittaa sairastumisestaan mahdollisimman pian ja toimittaa tarvittavat todistukset, jotta palkanmaksu ja mahdolliset korvaukset hoituvat asianmukaisesti.

Dokumentaatiot ja valvonta

Dokumentaation ylläpito antaa sekä työnantajalle että työntekijälle selkeän kuvan siitä, milloin ja miksi sairausajan palkkaa maksettiin, sekä milloin sitä ei maksettu. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyseessä ovat mahdolliset valitukset tai lausunnot Kelan suuntaan, joissa haetaan sairauspäivärahaa ja mahdollisia korvauksia. Dokumentaatio auttaa välttämään epäselvyyksiä ja varmistaa, että oikeus hyödyntää sairauspäiväraha tai korvaukset säilyy.

Käytännön ohjeita: miten toimia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta

Seuraavassa on käytännön kynnyksiä ja rutiineja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa sekä työntekijälle että työnantajalle:

Ilmoita ajoissa: Ilmoita sairaus ensimmäisenä arkipäivän (tai mahdollisimman pian) ja pidä yhteydenpito auki sekä työnantajaan että mahdollisiin sote-käytäntöihin.
Päiväraha ja korvaukset: Muista, että ensimmäiset arkipäivät usein maksetaan työnantajan palkkana, ja vasta sen jälkeen Kela hoitaa sairauspäivärahan. Tarkista kummankin tahon ohjeet oikea-aikaisen korvauksen turvaamiseksi.
Todistukset tarvittaessa: Mikäli sairaus pitkittyy, toimita lääkärintodistus ja muut pyydetyt dokumentit ajantasaisesti.
Poissaolotiedot: Pidä kirjaa poissaolot, mukaan lukien sairauden alkamispäivä ja arvioitu kesto, sekä mahdolliset poissaolot muista syistä.
Oikeudellinen neuvonta: Tarvittaessa kysy neuvoja HR-asiantuntijalta tai työoikeuteen erikoistuneelta juristilta. Tämä auttaa varmistamaan, että tulkinnat ovat ajantasaiset ja lainmukaiset.

Usein kysytyt kysymykset: tiivistetyt vastaukset tilanteisiin

Voiko työnantaja kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa, jos työntekijä on sairaana?

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä “aina näin” – vastaus riippuu siitä, kuinka kauan sairaus kestää, onko kyse arkipäivien määrästä, onko ilmaisua seurannut odotusjakso (karenssi), ja onko sairausilmoitus tehty asianmukaisesti sekä onko kyseessä työsopimuksen tai työehtosopimuksen erityismenettelyt. Keskimäärin työnantaja maksaa sairausajan palkan tietyn ajan, jonka jälkeen Kela vastaa sairauspäivärahasta; tämän väliin liittyvät yksittäiset poikkeukset määritellään jokaisen tapauksen mukaan.

Mistä löydän oikeat ohjeet sairausajan palkasta?

Parhaat lähteet ovat Kela ja TE-toimiston sekä omien työehto- ja työsopimusten ohjeet. Työnantajille on tärkeää olla yhteydessä henkilöstöhallintoon ja tarvittaessa ammattiliittoon tai lakien neuvontapalveluihin oikean tulkinnan varmistamiseksi. Näin varmistetaan, että kaikki maksut ja korvaukset suoritetaan oikein sekä työoikeudellisesti että taloudellisesti kestävästi.

Miten toimin, jos työntekijä ei ilmoita sairaudestaan ajoissa?

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi johtaa siihen, että sairausajan palkkaa maksetaan myöhemmin tai osittain. Työnantajan on kuitenkin ensisijaisesti varmistettava, että tiedot ovat ajan tasalla ja että viestintä kanavien kautta on avointa. Jatkuva ja oikea-aikainen viestintä auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja varmistaa oikean korvauksen hakemisen oikealle ajanjaksolle.

Yhteenveto: milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa ja miten vältetään epäselvyydet

Yhteenvetona voidaan sanoa, että yleisessä käytännössä työnantaja vastaa sairausajan palkan maksamisesta tietyn ajanjakson ajan sairauden alusta, jona jälkeen sairauspäiväraha siirtyy Kelan piiriin. Mikäli työsuhde päättyy sairauden aikana, tai jos ilmoitusvelvollisuuksia ei noudateta tai sairauden todistukset puuttuvat, on mahdollista, että työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa näiltä päiviltä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jokainen tilanne on yksilöllinen ja ratkaisu riippuu sekä lainsäädännöstä että sovellettavista sopimuksista. Siksi on suositeltavaa tiedustella aina ajantasaisia ohjeita Kelalta ja mahdollisesti asianajotoimistolta, erityisesti silloin, kun tilanne on monimutkainen tai epäselvä.

Muista myös, että tarkoituksena on turvata sekä työntekijän taloudellinen tilanne että työnantajan kyky ylläpitää toimintaansa. Selkeä viestintä, oikea-aikaiset todistukset ja asianmukainen dokumentaatio luovat pohjan sujuvalle yhteistyölle sairausloman aikana. Kun käytännöt ovat selvät, on helpompaa hoitaa sekä korvaukset että tarvittavat toimenpiteet nopeasti ja oikein.

Käytännön check-lista: nopeasti varmennettavat kohdat

Sairausilmoitus tehty ajoissa.
Lääkärintodistukset toimitettu tarvittaessa.
Poissaolot kirjattu ja dokumentaatio tallennettu.
Täsmennetty karenssi- tai odotusjakso, jos sovellettavissa.
Työsuhteen tilanne selvä: jatkuuko sopimus sairastamisen aikana vai päättyykö se?
Oikea tiedonjakaminen Kelalle ja työnantajalle sekä mahdolliset korvaukset huomioitu.